Backberg-suvun kantaisä on 29.7.1752 syntynyt Hausjärven pitäjän muurarimestari Matti Backberg. Hausjärven kirkonkirjat tietävät mainita hänen syntymävuotensa, mutteivät päivää tai kuukautta. Niissä ei liioin mainita, missä hän oli syntynyt tai mistä hän tuli Hausjarvelle. Kaikeksi onneksi jäljellä on Hämeen-Uudenmaan läänin maaherranvirastoon 11.2.1778 tullut Backbergin anomus tulla nimitetyksi Hausjärven pitäjän muurarimestariksi. Anomuksen mukana oli Pälkäneen pitäjän muurarimestari Thomas Hägerin 18.12.1775 antama todistus siitä, että Matti Backberg oli "uti murmästarhandtverket välförfaren och dessutom hafva under läroären hos Häger skickligen och väl förhällit sig" (muurarimestarin ammattiin hyvin perehtynyt ja sitäpaitsi osoittautunut oppivuosinaan Hägerillä taitavaksi ja hyvin käyttäytyväksi). Pälkäneen manttaalikirjoista taas ilmenee, että Pälkäneen Mälkilässä asuneella Thomas Hägerillä oli 1768-76 renkinä Mats-niminen mies, ja Pälkäneen rippikirjoihin on merkitty, että tämä oli tullut Sahalahdesta, oli syntynyt 29.7.1752, hänen isänsä nimi oli Johan ja hän oli saanut muuttokirjan Hausjärvelle 30.8.1775.
Näin voidaan katsoa epäämättömäksi, että Mats on sukutauluissa mainittu Matti Juhonpoika. Hänen siirtymisensä 16-vuotiaana Sahalahdesta Pälkäneelle oli luonnollista, sillä suurin osa hänen äitinsä sukua asui siellä. Matti Backbergin kertomukset Visapää-nimen käytöstä ja sotavankeudesta vain todistavat tämän väitteen puolesta. Visapäitä eivät tosin olleet hänen isänsä ja isoisänsä, vaan hänen äitinsä isä ja isoisä, jotka olivat olleet ruotusotamiehiä. Isoisä oli ottanut osaa Kaarle XII:n sotiin ja joutunut vangiksi Venäjälle.
Pälkäneeltä Matti Backberg toi puolisonsakin, rakuuna Erik Korp'in tyttären Beatan, joka hänkin oli ollut Hägerin palveluksessa 1772-73. Hausjärvelle Beata muutti 1776. Hausjärven vuoden 1777 manttaaliluettelossa mainitaan, että Karan kylässä Vilppulan säteritilan asukkaina ovat mm. "Gärds murmästare Mats Backberg och Beata Brud" (pitäjän muurarimestari Mats Backberg ja morsiamensa Beata). Räätälit, sepät, muurarit ym. pitäjän ammattilaisiksi hyväksytyt alkoivat 1700-luvulla ottaa itselleen sukunimen, joka ajan tavan mukaan oli ruotsinkielinen, ja näin teki myös Backberg. Isänsä tyypillistä ruotusotamiesnimeä Staf hän ei milloinkaan käyttänyt.
Matti Backbergin tarmoa ja sitkeyttä osoittaa Hausjärven kirkonkylään kuuluvan Vuorenalustan verotilan luominen. V. 1781 hän ryhtyi raivaamaan peltoa ja niittyä Isossajaossa jääneelle kirkonkylän liikamaalle ja sai siten "suurilla kustannuksilla" syntymään kruunun uudistalon, jonka hän nimitti Vuorenalustaksi ja jonka viljelemiseen hän sai maaherralta luvan 3.2.1782. Yksitoista vuotta myöhemmin hän sai tilaan asumaoikeuden ja v. 1820 senaatti myönsi Backbergille oikeuden lunastaa tila verotilaksi.
Niilo Visapää
Kirjoitus Papperin postissa syksyllä 1996